#1/2022
Kesäkuu 2, 2022
Oma
Vieraileva päätoimittaja:
Jasmina Amzil
Kansikuva: Sunná Káddjá Valkeapää
Pääkirjoitus: Kaikki näyttää omistajaltaan
Omistajuus on kuulumista. Jasmina Amzil pohtii pääkirjoituksessaan kenelle taloustiede kuuluu.
Lue pääkirjoitus→
Tekijät
Annina Huhtala ◆ Carmen Baltzar ◆ Helga West ◆ Jasmina Amzil ◆ Mayasanaa ◆ Niilo Luotonen ◆ Petra Laiti ◆ Sunná Káddjá Valkeapää ◆ Yasmine Yamajako
Tämä julkaisu on toteutettu Koneen Säätiön tuella.
Sisältö
Alistavien talousjärjestelmien kohteeksi voi joutua – ja vieläpä koko maailman edessä – myös yksi maailman kirkkaimmista artisteista. Kuinka tämä on mahdollista, ja mitä se kertoo amerikkalaisesta oikeusjärjestelmästä, kulttuureistamme, entäpä sinusta ja minusta?
Essee on kuunneltavissa.
Ei yksin minun, mutta ei ainakaan teidän
Kuka omistaa kulttuurin? Petra Laiti kirjoittaa, miten näin omituisen kysymyksen äärelle on päädytty, ja miksi se keskustelu on käytävä.
Pankkisalaisuus: Esiintyykö Suomen asuntolainamarkkinoilla syrjintää?
Omistusasunto tuo saajalleen turvaa ja vaurautta. Asuntolaina vuorostaan mahdollistaa omistusasumisen. Mutta kestävätkö lainanannon perusteet aina päivänvalon? Tutkija Niilo Luotonen lähti ottamaan selvää ja törmäsi holven oveen.
Artikkeli on kuunneltavissa.
Miten löytää oman taiteilijaidentiteetin luo? Taiteilija Yasmine Yamajako jakaa tässä elämänsä ensimmäisessä esseessä omaa matkaansa.
Boho-muoti omii marokkolaista kulttuuria
Ison kansainvälisen sisustusketjun pörröistä mattoa himoitsee moni. Mayasanaa kirjoittaa, miten välttyä kantamasta mattokaupasta mukana uuskolonialismia.
Teksti on luettavissa myös ranskaksi.
Essee: Asioita ja olentoja joita olen täällä ollessani omistanut
Carmen Baltzarin essee omistuksista ja omistajuuden tehtävästä.
Pääkirjoitus: Kaikki näyttää omistajaltaan
Omistajuus on kuulumista. Jasmina Amzil pohtii pääkirjoituksessaan kenelle taloustiede kuuluu.
Kuvittajalta
Taiteilija Sunná Káddjá Valkeapäälle kuvat ovat kuin esseitä, ne kulkevat omaa rataansa.
Tätä julkaisua kuvittaessani annoin tekstien viedä mennessään. Myös kannen hahmo löysi tiensä julkaisuun kuin itsestään, kun kuvitusprosessissa tuli puheeksi vapautuminen. Sille olen yrittänyt löytää kuvallista ilmaisutapaa jo vuosia. Kannen siluetti onkin peräisin aiemmin piirtämästäni kuvasta, jota piirtäessäni olen etsinyt juurikin vapautusta.
Kuvat ovat pohtivia esseitä jo itsessään, joten aikoina joina kuvitan paljon, tuntuu, ettei jää enää paljoa sanottavaa. Se ei tarkoita, etteikö olisi tarinoita. Kannen lentoon nouseva hahmo löysi paikkansa tästä julkaisusta, koska sen tarina tuntuu kuuluvan muiden julkaisun tarinoiden joukkoon ja koska koin, että se ei ole saanut vielä arvoistansa huomiota. Se on pohdinta ihmisestä ja eläimestä.
Olen ihastunut ihmisyyden ja eläimen yhteensulautumisen tutkimiseen visuaalisesti. Tuon tutkimisen tuloksena on syntynyt teoksia kuten Karhuäidit. Mielestäni rodullistamalla alistaminen, dehumanisointi, eläimeksi haukkuminen on mielenkiintoista, koska esimerkiksi alkuperäiskansoille ajatus eläinten joukkoon kuulumisesta on oikeastaan kuin edellytys sille, että löytää vapauden.
Eläin kuuluu luontoon. Kuka sen voi omistaa? Kuka voi omistaa luonnon? Kuka voi omistaa vapauden kokemuksen?
Sunná Káddjá Valkeapää (they/them) on multitaiteilija ja indigequeer äiti. Hän työskentelee visuaalisen taiteen parissa, on perinnekäsityöläinen (duodji) ja tanssipedagogi sekä liiketerapeuttisten menetelmien ohjaaja. Kaikessa hänen työssään perimmäinen tarkoitus on dekolonisointi, palaaminen takaisin rakkauteen.
Päätoimittajan valinnat
Jasmina Amzil valitsi viisi suosikkia, jotka tulivat mieleen tätä julkaisua tehdessä.
Karjalaisuus elää ajassa ja tapahtuu nyt. Liivia Pallaksen ja Arda Yildirimin valokuvaessee karjalaisuuden moninaisesta kulttuuriperinnöstä.
Mistä tieteen eurosentrisyys johtuu, miten se näkyy ja millaisia seurauksia sillä on ollut?
Essee: Itsepintainen Fatiman sormi
Mona Eid kirjoittaa, miten hamsa säilyi vuosituhansien ajan, päätyi Ruskeiden Tyttöjen logoksi, ja miten hän oppi samalla määrittelemään itse itsensä.
Helsingin kaupunki aikoo kilpailuttaa vammaispalvelut, vaikkei sen tarvitsisi.
A photo essay by Helmi Okpara.
In English.
