Hiljainen rämäpää

 
 
 
 

Lauren Okadigbon tie on kulkenut suomalaisesta pikkukaupungista isoimpien Hollywood-tuotantojen stunt-näyttelijäksi. Viimeisimpänä hänet nähdään suurelokuva Wonder Womanin Amazon-soturina. 

 

IMG_5954.JPG

 

Astun luoteislontoolaiselta metroasemalta pääkadulle ja lähden luovimaan keväisestä helleaallosta hullaantuneen ihmisvilinän läpi kohti paikallista pubia. Olen matkalla tapaamaan haastateltavaa, jonka kanssa tiedän jakavani pienen palan yhteistä historiaa. Tyyppiä, jonka kuvittelin lapsena olevan Riihimäen ainoa toinen ruskea pikkutyttö lisäkseni. Kuinka hauska risteymä, että asumme jälleen samoilla kulmilla, vaikkakin eri maassa. Koetan miettiä, onko lapsuuden kotikulmiltamme ponnahtanut muita maailmanluokan elokuvavaikuttajia. Ai niin, Renny Harlin tietysti. Ja nyt myös Lauren Okadigbo, jonka ura kovan luokan stunt-näyttelijänä on ollut huimassa nousussa jo usean vuoden ajan.

 

Okadigbon viimeisimpiin elokuvaprojekteihin lukeutuvat Zack Snyderin ohjaama DC Comics Justice League (2017) ja Steven Spielbergin Ready Player One (2018). Isoin pesti tähän mennessä lienee rooli kaikkein vaativimpien ja vaarallisimpien kohtausten stunt-näyttelijänä Patty Jenkinsin ohjaamassa ja DC Comics -sarjakuviin perustuvassa hittielokuvassa Wonder Woman.

 

Wonder Woman on hieman yllättävästikin noussut eräänlaiseksi genrensä feministiseksi riemuvoitoksi. Kun texasilainen elokuvateatteri ilmoitti järjestävänsä elokuvasta yhden erityisnäytöksen, joka oli avoin vain naisille, se sai syytteen syrjinnästä sukupuolen perusteella. Myös Okadigbolle sekä elokuvan teko että lopputuloksen näkeminen oli voimaannuttava kokemus.

 

Wonder Woman on leffa, jonka olisin halunnut nähdä itse lapsena. Se on elokuva, joka jokaisen pikkutytön, jokaisen naisen, jokaisen pojan, miehen, ihan kaikkien tulisi nähdä.”

 

"Muistan ajatelleeni,
että antakaa Lolan olla Lola
ja minun olla minä.”

 

Okadigbon hurjapään ura alkoi aavistamatta klassisesta baletista. Hän aloitti lapsena opinnot Suomen kansallisoopperan balettikoulussa ja jatkoi nuorena aikuisena eri tanssikouluissa pääkaupunkiseudulla. Suomessa hän teki keikkaa taustanssijana erilaisissa tapahtumissa. Mutta se ei ollut helppoa.

 

”Tunsin aina Suomessa, että mitä tahansa teinkin, en ollut muiden mielestä tarpeeksi hyvä enkä saisi siellä sellaista tukea, jota tarvitsisin menestyäkseni. Kun Lola Odusoga aikoinaan valittiin Miss Suomeksi, minusta tuntui, että ihmiset huokaisivat helpotuksesta, että nyt vihdoin löytyi se ”lokero”, johon minä kuuluin. Se oli kauheaa. Muistan ajatelleeni, että antakaa Lolan olla Lola ja minun olla minä.”

 

Okadigbo kokee, että Lontoo, jonne hän lopulta päätti lähteä opiskelemaan ja jonka London Contemporary Dance Schoolista hän valmistui vuonna 2008, oli se paikka, joka antoi hänelle mahdollisuuden ja vapauden määritellä itsensä haluamallaan tavalla: esiintyjänä ja kokonaisvaltaisena taiteilijana.

 

”Se erilaisuus, joka Suomessa oli aina este, onkin täällä todellinen etu ja nimenomaan se, että olen poc, on täällä valttia kaikenlaisissa töissä.”

 

Okadigbo on ottanut kaiken irti eteen tulleista mahdollisuuksista. Hän on tanssinut myös brittiläisillä muusiikkivideoilla, esimerkiksi Alesha Dixonin ”Let’s Get Excitedilla” ja Duffyn ”My Boylla” sekä nykytanssijana muun muassa Salzburgin Oopperan Carmenissa ja The Royal Opera Housen Faustissa. Tanssijantöiden lisäksi Okadigbo on työskennellyt myös mm. koreografina ja mainosnäyttelijänä esimerkiksi Coca Colan ja Huawein isoissa kampanjoissa ja lopulta viime vuosina yhä enenevissä määrin näyttelijänä ja stunt-näyttelijänä.

 

Ensimmäisiä stunt-projekteja, joissa Lauren oli mukana, oli sekin baletti, nimittäin Bregenz Festspiele -festivaalin Taikahuilu Itävallassa. Lopullisen kimmokkeen uralle stunt-näyttelijänä Okadigbo kuitenkin sai, kun hänet pestattiin tanssijaksi ja liiketaiteilijaksi (Movement Artist) Marc Forsterin ohjaamaan ja Brad Pittin tähdittämään kauhuelokuvaan World War Z, jossa Okadigbo tutki ja loi elokuvan zombie-hahmoille ominaisen liikekielen. Elokuvaa kuvattiin Maltalla, ja hän pääsi ensimmäistä kertaa mukaan ison luokan elokuvatuotantoon, seuraamaan läheltä ja osallistumaan stunttien työskentelyyn. Se oli niin mullistava kokemus, että visio urasta stunt-näyttelijänä teroittui lopullisesti.

 

 

Taidot ratkaisevat ja sijaisnäyttelijän kasvot animoidaan joka tapauksessa näyttämään päänäyttelijän kasvoilta, mutta myös stunt-töissä Okadigbolle oli hyötyä etnisesti monitulkintaisesta ulkonäöstään.

 

Jos on hyvin samannäköinen kasvonpiirteiden, kehonrakenteen ja ihonvärin suhteen kuin näyttelijä jonka stunttina toimii, voi saada lisätöitä tämän sijaisnäyttelijänä muissakin kuin toimintakohtauksissa.

 

”Toimin Ready Player One -leffassa Hannah John-Kamen esittämän pääpahiksen, ainoana sijaisnäyttelijänä ja päästunt-näyttelijänä, koska ulkonäkömme ovat niin samanlaiset, ettei muita stuntteja tarvittu. Hauska yhteensattuma oli, että meillä molemmilla on pohjoismaalainen ja Nigerian Igbo-tausta.”

 

Okadigbo tunnustaa, että hänen tietynlainen suomalainen vaatimattomuutensa on tehnyt työnsaannista ja työskentelystä joskus hitusen hankalaa. Esimerkiksi ennen erästä Wonder Womanin taistelukohtausta koreografi piti häntä vähän hissukkana, kunnes taistelukohtausta kuvattaessa Okadigbo taklasi isokokoisen mies-stunttinäyttelijän suorilta maahan ja murskasi kertaheitolla vaikutelman hiljaisesta seinäruususta.

 

”Saatan olla hiljainen, mutta sisu gets the job done”, hän naurahtaa.

 

Spielbergin seurassa minusta tuntui
kuin olisin ollut oman pappani kanssa töissä.



Rämäpäisessä ammatissa toimivaksi supertähdeksi Okadigbo toden totta on rauhallinen tapaus, joka ei paljoa kehuskele. Hän on työskennellyt monien tunnettujen ja lahjakkaitten näyttelijöitten ja elokuvantekijöiden kanssa, ja tärkein inspiraation lähde on helppo nimetä: se on tietenkin Steven Spielberg. Ehkä elokuvan suurmiehessä viehättää samanlainen luonne.

 

”Spielberg on ’The Top Dog’, mutta siitä huolimatta hänellä ei ole mitään tarvetta vähätellä ketään. Hän saa ihmisistä kaikista eniten irti yksinkertaisesti olemalla oma itsensä. Hänen seurassaan minusta tuntui kuin olisin ollut oman pappani kanssa töissä.”

 

Seuraavaksi Okadigbo kertoo aloittavansa työskentelyn Star Wars Han Solo -spinoff-elokuvassa, joka tulee elokuvateattereihin vuonna 2018.

 

”Tiesin aina, että tulen elämässäni tekemään isoja juttuja”, Okadigbo toteaa äänessään vakaa varmuus, kuin tiedemiehellä joka kuvailee maapallon vetovoimaa.

 

 

Teksti: Janina Oddoye Davies
Kuvat: Lauren Okadigbon omat arkistot

 

 

Lue myös: