Q&A: SUAD

 
 
 
 

Monille eri kulttimusiikkiprojekteille äänensä lainannut laulaja-lauluntekijä käynnistelee soolouraansa hiljalleen mutta itsevarmasti.

 

SUAD1.jpg

 

Tiedätkö olevasi jokaisen toimittajan kauhu? Susta ei löydy googlettamalla kuin ihan oikeita biisejä ja biisintekokredittejä, ei sataa blogia eikä ylimääräistä hehkutusta. Onko se strategia? Miten sä esittelisit itse itsesi?
Mä olen muusikko, laulaja-lauluntekijä.

Mä olen luonteeltani introvertti. Ei ole mitenkään tietoista, etten mä kerro hirveästi itsestäni. Mä vaan olen sellainen. Enkä tiedä mitä mä edes kertoisin, mikä olisi mielenkiintoista. En tiedä olenko ikinä tehnyt Facebookiin tilapäivitystä.

 

Tuntuu että tässä someajassa on vähän sellanen ultimate cool girl -muuvi jos joku ei ole hirveästi esillä. Siinä on sellaista vanhan koulukunnan muusikkoutta, kun ei ole koko ajan saatavilla.
Voi olla että mä teen just toisinpäin kuin muut, että kolmen vuoden päästä musta ei löydy internetseistä enää edes sitä vähää mitä sieltä nyt löytyy. Että mä muutun vielä mystisemmäksi ja käännyn vielä enemmän sisäänpäin. (Nauraa.)

Ei vaan, voi se olla huonokin juttu, ettei osaa olla some-ihminen. Nyt mä olen vähän opetellut, että jos on keikka niin mä kerron siitä Facebookissa ja Instagramissa.

Ehkä mä en vaan ole kovin suunnitelmallinen ihminen. Mun uusi sinkku ”Caves and Blood Veins” on ollut jo jonkin aikaa olemassa, mä en vaan  ole julkaissut sitä. Siksi sen videolla näkyy neljä vuodenaikaa, hehe.

 

 

No mutta puhutaan nyt siitä ja laitetaan se tänne someen. ”Caves and Blood Veins” on vihdoin täällä, pari vuotta edellisen biisin, ”Blue Signin” jälkeen. Mitä sä haluat sanoa sun soolobiisien saundeista ja genreistä?
Mun pitäis varmaan tietää tää. Olen tosi huono genreissä enkä tykkää määritellä asioita. Mutta mun musiikki on varmaankin poppia, vähän rokkia, vähän progehtavaa. Siinä on vaikutteita länsirannikon klassisesta rokista. Olen kuunnellut Pink Floydia ja Fleetwood Macia.

 

Joo siis tiedätkö! Olen itse sellaisen progehullun miehen lapsi, ja koko mun lapsuus oli sitä että faija tiskaa lauantaiaamuna ja kuuntelee progelevyjä niin kovaa että se kuuluu pihalle asti. Mulla tuli heti se mieleen kun mä kuuntelin tätä biisiä! Samoin mulla tuli yläaste- ja lukiovuodet, Tehosekoitin, nuorten miesten tekemä suomirokki.
Mä otan ton suurena kohteliaisuutena! Mä tykkään myös tosi paljon Kate Bushista ja…

 

Mä kirjotin ylös itselleni kaikki jotka mulle tulee mieleen sun musiikista: Kate Bush, Björk…
Mulla on ollut Björk-vaihe! Ja sit oli Radiohead-vaihe…

 

Joo siis ihan oikeasti mulla lukee täällä Radiohead, Björk, Moloko, Tehosekoitin, Portishead, Patti Smith ja Bonnie Raitt.
Oooo, mulla menee ihan kylmät väreet. Mä oon tosi otettu tästä, kuulostaa ihanalta. Mulla on ollut myös Eppu Normaali -vaihe.

 

Mä ajattelin näistä biisien sanoituksista, että nyt tässä on tyyppi joka ei ole enää nuori tyttö joka tekee nyt omaa juttua. Joku itsevarmuus-teema, aikuiset kypsät naiset. Vähän niinku Kaija Koo, mutta vähän rauhallisemmin ja mystisemmin!
Toi on ihana, toi on tosi hyvä. Hyvä jos tulee se positiivisuus läpi, koska itse sitä aina miettii että onko mun musiikki vähän sellasta ”kaikki on ankeeta” -musiikkia.

 

Ei, vaan tässä on hyvä suomipop-viba, mutta sellainen mikä toimisi maailmalla. Kun mä kuuntelin tätä mä mietin että jos tätä ei lähdetä puskemaan ulkomaille, mulla menee usko Suomeen lopullisesti. Onko sulla sellaisia toiveita?
Kyllä mä haluaisin lähteä tuonne, olen aina ajatellut että toi on sen verran marginaalista musiikkia, että on ihan luonnollista ajatella että kuulijakuntaa on pitkin maailmaa. Mä oon esiintynyt omalla kokoonpanolla Lontoossa, Tallinnassa, Tartussa ja vastaanotto oli tosi ihana.

 

Tuleeko sulta pian oma sooloalbumi ulos?
EP olisi tarkoitus laittaa ulos nyt alkusyksyllä. Juuri nyt mä kuuntelen vikoja masterointeja ja laitan hommaa pakettiin. Levylle tulee varmaankin neljä biisiä, jotka ovat yhtä lukuun ottamatta kokonaan mun kirjoittamia. Siinä on mukana pitkän linjan soittajia: Henri Lindström, Jimi Tenor, Vilunki3000, Petri Kautto, Joona Hasan, Tuomo Puranen, Eero Tikkanen.

 

Niin, sä oot tehnyt ennen tätä sooloprojektia musiikkia jo yli vuosikymmenen erilaisten kulttimainetta nauttivien muusikoiden ja bändien kanssa, esimerkiksi Uusi Fantasian, Op:l Bastardsin, Noah Kinin, Jaakko Eino Kalevin ja Cantoman albumeilla. Miten sä päädyit työskentelemään Phil Misonin kanssa Cantoman pariin, tekemään baleaarista saundia kaiken eri Suomi-meiningin lisäksi?  
Ymmärtääkseni Phil kuuli Uusi Fantasia -biisin jolla mä lauloin. Luulen, että on kyse kappaleesta, joka löytyy toisen Café del Mar -legendan, José Padillan kokoelmalevyltä. Phil tykkäsi mun äänensävystä ja otti yhteyttä. Se oli vähän hämmentävää, mä olin ihan että ”mikä shenanigan tää on”, että eikö sieltä Englannista löydy laulajaa. Mutta Phil tuli tänne ja me nauhoitettiin ja kirjoitettiin biisejä pari päivää. Sen jälkeen mä olen käynyt Lontoossa ja Amsterdamissa nauhoittamassa parille, kolmelle hänen albumilleen vokaaleja.

 

Sä oot tehnyt niin paljon yksittäisiä siistejä projekteja, että muistatko sä itsekään kaikkia? Tuleeko sulle ikinä sellaista tilannetta että sä menet vaikka baariin ja siellä soi joku biisi, ja sitten sä muistatkin että se on sun?
On mulle käynyt niin! Että kuulostaapa tämä biisi oudon tutulta, ja sitten tajuaa että se on oma ääni. Se on kyllä aina hämmentävää.

 

Millaisia sun biisientekoprosessit on?
Ne vaihtelee. Välillä voi olla vaan yksi sana, jonka mä kuulen tai näen jossakin. Se herättää tunteen tai muiston, ja koko biisi rakentuu sen ympärille. Tai sitten mä istun pianon ääreen soittelemaan ja sieltä tulee säveliä jotka herättää jotakin ja sitten tekstiä alkaa tulla. Mä koetan herätä aikaisin aamulla, seiskalta, ja kirjottaa ihan ensiksi tajunnanvirtaa kynällä paperiin, koska päiväsaikaan on aina niin paljon kaikkia hoidettavia asioita. Mä koetan päästä joka päivä luontoon, se on tärkeää mulle.

 

Onko tulevalla EP:llä jokin yhtenäinen teema, mistä sun biisit kertoo?
Mä en halua liikaa avata biisien merkityksiä, koska mulle on joskus käynyt niin, että mä oon lukenut jonkun artistin haastiksen missä se analysoi omia biisejään, ja mulla on ollut ihan eri käsitys niistä merkityksistä. Mä en olisi halunnut kuulla sitä sen omaa tulkintaa. Joten mä pelkään sanoa mitään. Mutta sen verran mä voin paljastaa, että ”Caves and Blood Veins” kertoo siitä kun tullaan valmiiksi kohtaamaan totuus. Yhteinen teema EP:lle on varmaan se, että vaikka mulla on surumielinen sävy siinä, niin taustalla on joku eteenpäin menemisen ja hyvän löytämisen teema.

 

 

Teksti: Koko Hubara
Kuvat: Meri Milash

 

 

Lue myös nämä:

 

 

 

 

Ruskeat Tytöt x AFROPUNK Lontoo: 5 kiinnostavinta artistia

 
 
 
 

Mistä AFROPUNKISSA on kyse ja kenen keikat siellä kannattaa katsastaa?

 

 

Ei-valkoisille suunnatusta turvallisesta tilastaan ja huikeista artisteistaan kuuluisa AFROPUNK tarjoaa kävijöilleen elämyksiä niin musiikin, ruuan, taiteen kuin ruskean yhteisöllisyyden parissa unohtamatta tietenkään muotia. Mukana raportoimassa vuoden 2017 Lontoon AFROPUNK-festivaalia tietenkin Ruskeat Tytöt.

 

Brooklynissä vuonna 2005 perustettu AFROPUNK ei ole tavanomainen kaupallinen festivaali, johon kuka tahansa meistä on tottunut. Alkuperäisen kipinän festivaalille antoi Yhdysvaltojen afrikkalaisamerikkalaisten punk-skeneä käsittelevä dokumentti AfroPunk.: The Rock ’n’ Roll N****r Experience, jonka ohjaaja James Spooner oli yksi tapahtuman alkuperäisistä pääjärjestäjistä. AFROPUNK-festivaalin perustaminen lähti Spoonerin ajatuksesta luoda punk-musiikkia kuunteleville afrikkalaisamerikkalaisille turvallinen tila, jossa he pystyivät kokoontumaan ja nauttimaan punkista ja rockista ilman syrjintää. Festivaalin mottoina kulkevat: ei seksismiä, ei rasismia, ei homofobiaa, ei transfobiaa, ei vihaa.

 

Nykyään AFROPUNKISSA kuullaan punkia laajempi kirjo genrejä. Esimerkiksi Brooklynissä järjestettävän tapahtuman lavalla on nähty muun muassa supertähdet Lenny Kravitz, Lauryn Hill ja Kelis. Tapahtuma suosii pitkälti afrikkalaistaustaisia esiintyjiä, mutta on nostanut lavoilleen myös muita etnisiin vähemmistöihin kuuluvia lahjakkuuksia. Viime vuonna järjestäjät joutuivat ikävään välikäteen, kun jo buukattu M.I.A. jouduttiin siirtämään pois pääesiintyjän pallilta. Srilankalais-brittiläinen artisti oli kommentoinut kiistanalaisesti Black Lives Matter -liikettä, mitä tapahtuman järjestäjät eivät voineet painaa villaisella.  

 

Alun perin Brooklynissä järjestetty tapahtuma on levittäytynyt muihin osavaltioihin ja Eurooppaan. Festivaalia on järjestetty vuodesta 2015 lähtien vuosittain myös Atlantassa, Pariisissa, Lontoossa. Tänä vuonna AFROPUNK järjestetään ensimmäistä kertaa myös Etelä-Afrikan Johannesburgissa.  

 

Tämän vuoden Lontoon AFROPUNK-festivaali tuo lavoilleen artisteja genreihin katsomatta. Tapahtumaviikonloppuun mahtuu niin hiphopia, soulia, elektronista popia kuin rokkia. Ruskeat Tytöt valikoi artistikattauksesta viisi keikkaa, joita ei kannata jättää väliin:

 

 

1. Little Simz

Nuori lontoolainen Simbiatu Ajikawo, tuttavallisemmin Little Simz, on tehnyt vaikutuksen musiikillaan ja presenssillään jopa isoihin rap-nimiin kuten Kendrick Lamariin ja Jay Z:hin. Little Simzin hitteihin kuuluvat kappaleet kuten ”Wings” ja ”Picture Perfect”, jotka ovat keränneet yli miljoona Spotify-kuuntelukertaa. Hänestä onkin povattu tulevaisuuden isoa nimeä. 23-vuotiaan Aijkawon viime vuonna ilmestynyt albumi Stillness in Wonderland on viittaus toisenlaiseen Liisaan ja Ihmemaahan, kun Little Simz purkaa tuntojaan rakkaudesta ja kasvusta albumille.

 

2. NAO

Sielukas, lahjakas ja nöyrä NAO yhdistelee musiikissaan soulia, elektroa ja R&B:tä. Paremman termin puutteessa NAO itse kuvailee musiikkiaan ’wonky funkiksi’, sillä hän ei halua nivoutua neo soul -genren alle. Artisti ammentaa 90-luvun musiikista ja pop-kulttuurista, ja viime vuonna julkaistu ensimmäinen pitkäsoitto For All We Know nousi nopeasti Amerikassa Billboard 200 -soittolistan kolmanneksi.

 

3. Petit Noir

Yannick Ilunga, eli belgialaiskongolainen indie rockia ja alternatiivista R&B:tä tuottava Petit Noir tunnetaan muun muassa kappaleistaan ”Chess” sekä ”Noirse”, joista jälkimmäinen päätyi Solange Knowlesin keräämälle Saint Heron-levylle vuonna 2013. Petit Noir julkaisi oman esikoisalbuminsa La vie est belle / Life Is Beautiful vuonna 2015. Albumi on tasapainoinen sekoitus taiteellista popia, post-punkia ja indie rockia sopivalla twistillä. Ensikertalaisenkin on helppo päästä tunnelmaan jo ensimmäisen kappaleen jälkeen.

 

4.Cosmo Pyke

Lontoon lupaus maailmalle, nimittäin sitä Cosmo Pyke on. Raikas tuulahdus vahvaa laulua ja melodista kitaraa, jotka tuovat mieleen kesäiset sunnuntait. Cosmo Pyke saa auringon paistamaan jopa harmaimpina päivinä bluesilla, jazzilla ja soulillaan. Vasta 18-vuotias Pyke tietää miten luoda mukavan letkeä tunnelma ja saada yleisö rentoutumaan. Viime helmikuussa ensimmäisen EP:nsä julkaissutta Pykeä fanittaa muun muassa Craig David.

 

5. Nadia Rose

Tammikuussa ensimmäisen EP:sä julkaissut Nadia Rose on lontoolainen räppäri, joka on jo ensimmäisillä julkaisuillaan vakuuttanut kuulijansa. Highly Flammable sisältää muun muassa listahitit ”Skwod” ja ”Tight Up”, jotka aiheuttavat välittömän pään nyökkäilyn. Sanomalehti The Guardian on povannut Rosesta ja hänen serkustaan Stormzystä uuden ajan MC:itä.

 

 

AFROPUNK Lontoo järjestetään 22.-23.7. The Printworksissa. Ruskeat Tytöt on paikan päällä seuraamassa viikonlopun tapahtumia, voit seurata meitä Facebookissa ja Instagramissa.

 

 

Teksti: Monica Gathuo
Kuvat: Driely S.

 

 

Lue myös nämä: 

 

"Minä haluan olla pyhä!"

Amerikkalaisen performanssitaiteilija Alok Vaid-Menonin mielestä on ihmisoikeus tuntea historiamme, joka on queerimpi kuin moni meistä arvaakaan.

Read More

Utopia

 
 
 
 

The fascists are coming.
We meet and then say,
"Ay! The fascists are coming!"
And the others say, "Oh fuck!
We need to stop their march!"

"I can do that.
I feel safe and good doing this."

"I can form a solidarity group.
If someone feels unsafe
In this city, the can come
To my place."

"I have faced Nazis before and
I feel safe at the frontlines of
This blockade."

The whole group says,
"Of course we'll stop them.
This is what feminism,
Socialism,
And antiracism is about.
Duh!
There is no doubt that fascism is bad
And that we should show resistance."

~~~~~

There's been a problem between youths from different schools. Two youths are talking.

"This dude was hurting me. I don't understand how one could do that. What should I do?"
"Have you talked to someone you trust who has influence over them?"
"Yeah. They told me I have rights and how I can protect myself. What should I do about this person that hurt me?"
"What do you wanna do?"
"Nothing. They told me they'll file a report and tomorrow I'll see a councelor coz I'm a valuable member of society."

I read my diary the other day.
It took me back to when I was
Still hurting.
Do you remember when we were
Always prepared
In our bodies
In our souls
In our minds
To defend and protect
What is rightfully ours?
It feels like so long ago
And yet, I can still feel it
Aching like an old wound.

I remember dreaming about
The day when I would feel
Whole and safe
And the tension in my neck
Would give way to
Blissful calm. Peace and relaxation.

Now, I see my children.
They have what I hoped for them.
We decolonized and built our
Utopia.

 

 

Maija Baijukya

Danielle Lindholm

Begard Reza

Emilia Mirani

222222.jpg
 

Traaginen mulatti

 
 
 
 
1111.jpg

Sydänpuuni kärvistelee ravintolan eteisessä päällysvaatteet päällä

Pystyyn kuollut

Hengityshöyry ei maalaa tuulikaapin lasia

 

Porttikielto

Ei oleskelulupaa

Ulos!

 

Häpeä harjaa rakenneviat uhmaksi

Teroittaa rakennekynnet ja pulleat pakarat

 

Miksen ole suorasyinen ja litteä?

 

Asetan lonkeroni huulilleni

Juureni Eerikinkadun asfalttimultaan

 

Öljyinen kiviseos ei sammuta janoa

 

Imen minkä voin jottei huokoinen ydinpuuni paljastuisi

Matelevan auton ikkuna rullautuu vaativasti eteeni

Imen minkä voin

 

Ajatukseni hidastuu neuvostoaikaiseksi valuuttakaupan pihkakoruksi

Teeskentelen koheesiota

Saan siitä maksun

 

Nälkäpuu

 

Traaginen mulatti

The tragic mulatto

 

Aamupihkan tahmaamat ajatukset,

hitaat kaarnaveneet,

valuvat kuparirunkoni virrassa

Arpiset karikot antavat haastetta

 

Eilisen yön koheesiomme lähti sanomatta nimeä

Minusta haihtuu enemmän kuin ilmajuureni ehtivät imeä

Tohelot!

Taxfreen halpislonkerot

Ne jäivät tullissa kiinni,

laittomat juuret

 

Kotipermanenttinaisen kumihanska tunkeutuu peräsuoleeni

Oksennan kadottamani narikkalapun

 

Kamala jano

Atooppisen ritisevät lehteni eivät kelpaa kalankääreiksi

Ei maata missä sammuttaa parittoman toiveet

Ekseemani eroosio syö purjekankaat

kellun keskellä ei mitään

Maadun maattomana

Horisontti nuolee aavikkomeren viimeistä kokaiiniviivaa

 

Papukaija nauraa

Ei enkelipöly ole mustaa

Maata ei ole näkyvissä

 

Traaginen mulatti

The tragic mulatto

 

Hevosen ja aasin lööppiliitto

Isäntien ja orjien orgiat

Krapulainen muuli

Hirveä morkkis

Paninko hirveäkin?

 

Sarvipää kyhnytti mantoani illan viimeisellä hitaalla

Halusi koskea tukkaani

raaputtaa nilaani

Pihkatiehyeeni antoivat mitä oli tarjolla

 

The tragic mulatto

 

 

Kaisla Löyttyjärvi

222222.jpg
 

Ghost love

 
 
 
 

I take you off

My skin

Like petals

Down with the bathwater.

You take me off

Like sheet music

Dripping off

A piano

In a noisy room

You feel

Its tune. 

My love we are not

A color

Or a Watergate

Or a lose balloon

We are the world

In a teacup

Balanced on the moon.

 

 

Tania Nathan

222222.jpg
 

Häpeä 

 
 
 
 

jätit minut yksin häpeän kanssa

ja minun piti olla se joka sekosi

tätä en voi koskaan

antaa anteeksi

 

 

Vy Tram

 

 
 
 
 

Mun sisällä on huone

 

Siellä on yksi iso ikkuna, josta virtaa sisään valkokultaista päivänvaloa

Pellavaiset, valkoiset verhot heijaa ilmavirrassa

vaikka ikkuna on kiinni.

 

Mä istun lattialla valolaikussa,

ja mulla on kauniit,

levolliset, harmaat vaatteet päällä,

vaikka samalla olenkin aina alasti.

 

En levottoman, kiihkeän alasti,

en orpo,

en eksynyt,

en kylmissäni ja häpäisty.

En ole alaston, vaan alasti.

 

Halaan polviani

painan pääni niitä vasten

ja valkokultainen valo silittelee kiharoitani.

 

Mun sisällä on tyhjä huone,

ja siellä soi Antti Tuisku,

koska en voi paeta omaa saastunutta huumorintajuani.

Mulla on harmaat ja levolliset vaatteet,

ja olen siinä uneliaassa, mukavassa tilassa, jossa tunnen läsnäolon ilman kanssakäymistä.

 

Mun sisällä on huone,

ja sen ikkunaan on ripustettu verhojen sijasta lakanat

ja ne heijaa itsekseen vaikka ikkuna on kiinni.

Ne tuoksuu pesuaineelta

Ja mä tiedän, että vaikka et sitä tarkoita,

sä et enää koskaan tule kylään.

 

Mun sisällä on huone

ja siellä 

kaikuu

kaikuu

kaikuu

 

 

Laura Eklund Nhaga

 

Oodi Aito G:lle

 
 
 
 
1111.jpg

 

Olen mamusentrinen, ja mulle on siihen syytä.

Aito G skene tuo mamutaustaista kriittisyyttä.

Ei imitointia.

Aitoa representaatioita.

Ironia, ja kehoon kaiverrettu henkilökohtainen sorrontarina tekevät tästä skenestä uskottavampana.

Polo-paita-Myyrmäki.

Luokkataistelu, rasismi ja hooditappelu.

Ne jälleen-paikantaa rap-musiikin

(Rata-tata-ta se jälleen-paikantaa rap-musiikin taustareittejä).

Löysiä biittejä, mutt tarkkatahtoisia lyhyitä baareja.

Bilen ääni rikkoo symmetrisiä sfäärejä.

Pysähdy hetki ja mieti retki: Atlantin yli Rapin flow seilaa (edestakas).

Teidän uinti jatkaa.

Pelastusliivi.

Yli Välimeri (sekas).

Veli Da Costa.

Sun tyyli on nasta.

Muista, ett sun riimin puhekuviot ja puhekaavat ovat luonteenomaisia.

"The language has been always used to control us".

S-kaks, Ope tämän kielin kehitys et voi pysäytä.

Täss musiikiss kielioppihakkarointia ei voi rajoittaa.

Pastori Agricolan malli.

Lainasanoja ja lainakirjaimia salli.

Rajat auki ra ta ta tarajat auki ra ta ta ta.

Se on meidän taktiikkaa.

Asenna mielikuvitukselle avointa maahanmuuttopolitiikkaa.

Ja jos joku sanoo: Oh mikä ihanan rikkaus.

Sano: olet halpa kohteliaisuuden tempaus.

Hän on pastori, ja sen temppeli on täynnä figureita.

Hullutyyli, muttei sentään fasistisesti minimalisoitua autiota.

Yksityiskohtia ja värikäs palava estetiikkaa.

Innovaatio joka sai aikaiseksi fisönääristä pan-afro kollabriaatio.

Tämä battle on vihdoin pystyssä.

Se on ollut pitkään odotuksessa.

Tämä on jatkama, sarjatapahtuma.

Abdulkarim, Hubara.

Sonya, Umayya.

Roza, Renaz.

Mutta teidän katuviisaus on soveltava intellektuaalisuus.

Niukkuus ajaa luovuus.

Teille jo on näkyvyys.

Olka hyvä ja laajentakaa teidän näkevyys.

 

 

Ahmed Al-Nawas

222222.jpg