Oletko tekemässä antirasistista projektia?

Onko rasismia ja/tai monikulttuurisuutta käsittelevä projektisi oikeasti antirasistinen, stereotypioita vahvistava tai jopa rasistinen?

Tässä 14 kohtaa, joita on hyvä pohtia ennen projektin aloittamista.

1. Miksi haluat tehdä kyseisen projektin / työskennellä kyseisen projektin parissa? Mitkä ovat taustalla vaikuttavat motiivit?

2. Onko aihe sinulle henkilökohtainen? Eli oletko itse rodullistettu / onko sinulla henkilökohtaista kokemusta rasismista / monikulttuurisuudesta?

3. Onko hankkeen työryhmässä mukana rodullistettuja ihmisiä?

4. Mikä heidän roolinsa on? Ammentaako projekti heidän henkilökohtaisesta kokemuksestaan vai onko heillä rooli, joka oikeasti vastaa heidän asiantuntijuuttaan ja koulutustaan? Onko heillä mahdollisuus vaikuttaa sisältöön alusta asti? Saavatko he palkkaa, ja jos saavat niin maksetaanko heille saman verran kuin muille?
ALERT! Rodullistettu työryhmän jäsen on vain multicultural checkbox, jolla oikeutetaan teoksen tekeminen.

5. Pyydätkö rodullistettuja ihmisiä kommentoimaan projektia tai sen materiaaleja heidän omalla ajallaan?

6. Toteutetaanko projekti yhteistyössä tahon tai instituution kanssa, joka on tunnettu rasistisista käytänteistä?
ALERT! Pyritäänkö projektilla parantamaan rasistisen tahon imagoa ilman, että ongelmat käytänteissä käsitellään?

7. Onko projektissa “heitä” ja “meitä” edustettuina? Vahvistetaanko olemassa olevia vastakkainasetelmia? Edustaako joku tai jokin “tavallisuutta” tai “normaalia”, jolloin jostain tulee “toinen”.
ALERT! Me suomalaiset ja he, jotka ovat pakolaisia/ maahanmuuttajia/toisia?

8. Tiedostetaanko eri etuisuudet ja valta-asetelmat? Kuka puhuu kenen suulla tai kenen puolesta? Kenessä on fokus?
Esim. I’m with suvakki - kampanja, jossa herätetään solidaarisuutta ennen kaikkea suvaitseville valkoisille. Kampanjassa ohitetaan suvaitsevaisuus-termin ongelmallinen valtarakenne, joka viittaa siihen, että on niitä, jotka suvaitsevat ja niitä joita suvaitaan.

9. Millaista maailmankuvaa projekti vahvistaa? Purkaako se normeja ja stereotypioita vai vahvistaako se niitä? Millaisia tarinoita ja representaatioita toiseudesta kerrotaan? Ovatko kerrotut tarinat monimuotoisia?

10. Yrittääkö projekti vastata rasistien esittämiin “ongelmiin”, kuin ne olisivat todellisia ja relevantteja?
Esim. Pyytämällä turvapaikanhakijamiehiä irtisanoutumaan ja pyytämään anteeksi naisvihaansa kyltillä valokuvaprojektissa.

11. Pyrkiikö projekti todistamaa, että rodullistetutkin ovat ihmisiä?
Esim. Dokumentoimalla huivipäistä naista työmatkapyöräilemässä.

12. Rinnastetaanko ja / tai sekoitetaanko rasismi, muut syrjinnän muodot sekä vihapuhe?
Esim. Kutsutaanko rasismia koulukiusaamiseksi, jolloin pystytään ohittamaan rakenteellisen rasismin käsittely.

13. Lisääkö projektisi monikulttuurinen tai antirasistinen teema rahoitus- tai apurahansaajan mahdollisuuksiasi?

14. Missä on projektin todellinen muutosvoima?

Teksti: Warda Ahmed

Juttu on alunperin julkaistu osana TOISEUS 101 - näkökulmia toiseuteen -teosta, jonka ilmainen latauslinkki löytyy täältä. TOISEUS 101 - näkökulmia toiseuteen on kokoelma tekstejä, joissa lähestytään toiseuden, representaation tai valtarakenteiden kysymyksiä taiteen- ja kulttuurin kentällä. Kokoelma syntyi tarpeesta tuoda uusia näkökulmia ja moninaisempia ääniä julkiseen keskusteluun toiseudesta, sekä tarjota konkreettisia työkaluja vasta aluillaan olevan diskurssin luomiseen.

Julkaisun on toteuttanut UrbanApa - taideyhteisö ja se julkaistiin keväällä 2016 osana #StopHatredNow - antirasistista ja interkulttuurista tapahtuma-alustaa.