Tietäjät tietää 4: Venus Keus

 
 

Koska teoreettista hiukkasfysiikkaa tutkiva Venus Keus haluaa tietää kaiken alkuperän, hänselvittää työkseen universumin synnyn ensiminuutteja.

 

 

Ruskea-Tyttöt_MG_7275-)-Venus.jpg

Onko mitään niin siistiä kuin se, että tutkit avaruutta ja nimesi on Venus! Toivoivatko vanhempasi sinulle tällaista uraa vai päädyitkö fyysikoksi sattumalta?
Luulen, että vanhempani vain halusivat perheessämme olevan kansainvälisiä nimiä. Veljeni nimi on arabiankielinen, siskojeni nimet espanjaa ja turkkia ja minun latinaa. En ole avaruusfyysikko, mutta lapsena olin innostunut tähtitieteestä. En kuitenkaan saanut astronomiasta vastausta minua askarruttaneeseen kysymykseen “Mistä kaikki sai alkunsa?”.

 

En koskaan järin välittänyt soveltavan tieteen opiskelemisesta, vaan minua kiinnosti kaiken alkuperä. Siksi fysiikan opiskelu tuntui oikealta. Tein kandini fysiikasta Iranissa ja muutin Hollantiin tekemään maisteria bionanoteknologiasta. Luulin alan käsittelevän luonnon pienen pieniä rakennuspalikoita, mutta se olikin pitkälti fysiikan ja biologian soveltamista. Tein toisen maisteritutkintoni nanotieteestä Ruotsissa toivoen syvällisempiä vastauksia, mutten vieläkään löytänyt niitä. Lopulta löysin intohimoni hiukkasfysiikasta, josta tein väitöskirjan Belgiassa. Väitöskirjatutkimukseni loppusuoralla vietin vuoden Isossa-Britanniassa vierailevana tutkijana ennen kuin tulin tohtoritutkijaksi Helsinkiin vuonna 2014.

 

Sanoit, ettet ole kiinnostunut tieteen sovelluksista, mutta eikö kyky selittää maailmaa ja miten se toimii ole tietyssä mielessä soveltavaa?
Vähän niin kuin yksi kaikkien aikojen merkittävimmistä fyysikoista, Richard Feynman, sanoi: “Fysiikka on kuin seksi. Kyllähän sillä on jotain käytännön virkaakin, mutta ei sitä sen vuoksi harrasteta.”

 

En tietenkään tarkoittanut, ettenkö olisi kiinnostunut tieteen sovelluksista. Tarkoitan sitä, että haluan tutkia universumin syvimpiä rakenteita tyydyttääkseni oman uteliaisuuteni. Teoreettisesta hiukkasfysiikasta on seurannut monia käytännöllisiä keksintöjä, vaikka ala vaikuttaa olevan niin irrallaan päivittäisestä elämästämme. Esimerkiksi osasyynä Internetin keksimiseen oli tarve taltioida hiukkaskiihdyttimillä tehdyistä kokeista saatua massiivista määrää dataa. Hiukkaskiihdyttimien myötä on saatu myös teknologia, jota tänä päivänä käytetään magneettikuvauksessa ja kylmätekniikassa.

 

Selitä fysiikasta tietämättömälle, mitä nyt sitten tarkalleen  ottaen tutkit?
Keskityn alkuräjähdystä seuranneisiin ensimmäisiin minuutteihin. Se kuulostaa kovin lyhyeltä ajalta, mutta aikaväli oli todella vaiheikas ja merkittävä, koska kaikki tapahtui sekunnin murto-osissa. Työni on keksiä teorioita, jotka voisivat selittää universumiamme selvittämällä, mitä tapahtui alkuräjähdyksen jälkeen: millaisia hiukkasia syntyi, millaisessa vuorovaikutuksessa ne olivat keskenään, mitkä hiukkaset törmäsivät ja muodostivat uusia hiukkasia. Työni edellyttää monimutkaisia laskelmia, joissa tarvitsen apuna tietokoneohjelmia. Yritän myös keksiä kokeita, joiden avulla teorisoimani hiukkaset olisi mahdollista nähdä, mutten kuitenkaan itse tee kokeita.

 

Ruskea-Tyttöt_MG_7259-)-Venus.jpg

Millaisia käytännön haasteita tutkijan työhön liittyy?
Tutkijan työ vaatii intohimoa ja sitoutumista, koska työpäivät ovat pitkiä ja matkustamista on paljon. Ja ollaanpa nyt rehellisiä: akatemiaan ei tulla rikastumaan. Lisäksi työmarkkinat ovat globaalit ja hyvin kilpaillut. Saadakseen parin kolmen vuoden määräaikaisen tutkijatohtorin pestin täytyy kilpailla tutkijoiden kanssa ympäri maailmaa ja olla valmis muuttamaan työpaikan perässä. Tätä on tehtävä, kunnes on kerryttänyt riittävästi kokemusta hakeakseen vakituista paikkaa yliopistolta, eikä vakitöitä ole kovin usein tarjolla. Valitettavasti valtiot eivät oikein satsaa perustieteisiin, joten tutkimusalani työpaikat ovat harvassa. Monet tutkijaystäväni ovatkin jättäneet alan – etenkin naiset, joille alalla eteneminen on vieläkin vaikeampaa.

 

Sanoit, että liikkuvuus on tutkijan työssä tärkeää. Tällä hetkellä Iranin kansalaisia koskee matkustuskielto Yhdysvaltoihin. Miten tämä on vaikuttanut sinuun?
Nykyisen matkustuskiellon myötä viisumin saaminen Yhdysvaltoihin on miltei mahdotonta Iranin kansalaiselle. Viime vuonna sain EU:n myöntämän apurahan kuukauden työskentelyjaksoa Yhdysvalloissa varten. Oli musertavaa tehdä ensin kovasti töitä avustuksen eteen ja sitten lopulta kuulla, että viisumihakemukseni oli peruttu uuden säädöksen takia. Korkeimman oikeuden väliintulon myötä hakemukseni otettiin uudelleen käsittelyyn, mutta jouduin täyttämään kaksikymmentäsivuisen kyselyn kaikista tutkimukseni ja tulevaisuuden suunnitelmieni yksityiskohdista. Viimein muutaman kuukauden kuluttua minulle myönnettiin kolmenkymmenen päivän viisumi.

 

Ainoa keino päästä tämän asian ympäri on saada Euroopan kansalaisuus, ja useimmissa Euroopan maissa onkin mahdollista anoa kansalaisuutta asuttuaan maassa vähintään viisi vuotta ja opittuaan kielen. Joudun kuitenkin muuttaa maasta toiseen parin kolmen vuoden välein, eikä minulla ole kovin paljoa vapaa-aikaa käyttää uuden kielen opetteluun. Vaikka olen opiskellut ja työskennellyt Euroopassa jo yksitoista vuotta, vapauteni matkustaa on edelleen vain se, mitä Iranin passini suo.

 

Miksi erityisesti Yhdysvalloissa käyminen on niin tärkeää tutkijalle?
No, kyse ei ole vain Yhdysvalloista. Mutta Yhdysvallat on iso maa, jossa on paljon huippuyliopistoja ja taitavia tieteilijöitä, joiden kanssa toivoisin voivani työskennellä jonain päivänä. Nuorempana fyysikkona on todella tärkeää urani etenemisen kannalta käydä useissa konferensseissa vuosittain, esitellä tutkimustyötäni ja sen tuloksia ja rakentaa kontaktiverkostoa. Suosituskirje merkittävältä tutkijalta voi olla ratkaiseva tekijä työpaikan saamisessa, koska kilpailu on niin ankaraa. Olen todella kunnianhimoinen ja ahkera. On raastavaa, kuinka paljon paitsi naiseuteni myös kansalaisuuteni rajaa mahdollisuuksiani. Siksi minun täytyy olla erityisen varovainen siitä, mitä sanon julkisesti.

 

 

Teksti: Victoria Odum
Kuvat: Nayab Ikram

 

 

Juttu on osa Koneen säätiön rahoittamaa ruskeattytot.fi-verkkomedian tiede-, taide- ja kulttuurisisältöjen kehittämis- ja pilotointihanketta.

 

 

Lue myös: