Vaan Nasima

 
 

Mitä Suomen politiikassa korkeimmalle yltänyt ruskea tyttö aikoo tehdä asioidemme eteen?

 

nasima1.jpg

 

”On väärin, että meidän pitää olla barrikadeilla vaatimassa perusoikeuksiemme toteutumista. Yhteiskunnan pitäisi olla jo valmiiksi sellainen, jossa kaikilla olisi hyvä olla. Sitä taistelua ja jään murtamista pitää vain tehdä ja se on kivuliasta meille, jotka sitä teemme. Mutta se on sen arvoista. Seuraavat sukupolvet eivät tule joutumaan läpikäymään samanlaista vähättelyä.”

 

Nasima2.jpg

Näin sanoo Helsingin historian ensimmäinen apulaispormestari Nasima Razmyar (sdp) ruskeiden tyttöjen tilanteesta Suomessa ja maamme pääkaupungissa.

 

”Minulle voi lähettää kuka tahansa toiveita tai ideoita siitä, millaisia tapahtumia tai tiloja tarvitaan. Pidän huolen, että ne toteutuvat tavalla tai toisella.”

 

Helsinki siirtyi tänä vuonna perinteisteisestä kaupunginjohtajamallista pormestarimalliin, ja Razmyar työskentelee pormestari Jan Vapaavuoren (kok) alla yhdessä kolmen muun apulaispormestarin, Anni Sinnemäen (vihr), Sanna Vesikansan (vihr) ja Pia Pakarisen (kok) kanssa. Pestissään, joka alkoi kesäkuun alussa ja joka tarkoitti irtisanoutumista kansanedustajan tehtävästä, hän vastaa kaikesta kaupungin rajojen sisäpuolella tapahtuvasta joka liittyy nuorisoon, urheiluun, kulttuuriin ja vapaa-aikaan.

 

Tämän kaiken lisäksi Razmyar on myös korkeimpaan asemaan Suomen poliittisessa historiassa koskaan valittu ruskea tyttö.

 

Hän itse ei aluksi tajunnut koko asiaa, vaan havahtui uuden asemansa historialliseen merkittävyyteen vasta siinä vaiheessa, kun työkaverit huomauttivat miten hienoa oli nähdä julkisen työn johtotehtävässä ensimmäistä kertaa nainen, joka kantaa sukunimeä Razmyar kaikkien Lehtisten ja Virtasten lisäksi.

 

“Olen aina halunnut olla vaan Nasima, mutta olen joutunut kantamaan maahanmuuttajanaisen ja pakolaisen leimaa otsassani aika pitkään. Nyt olen siinä pisteessä, että multa ei enää kysytä haastatteluissa pelkästään maahanmuuttoasioista tai mun taustoistani. Nyt multa kysytään, miten aion tehdä Helsingin eteen apulaispormestarina ja se tuntuu hyvältä.”

 

Matka tähän tilanteeseen ja johtajanaisen asemaan on vaatinut Razmyarilta työtä, päättäväisyyttä ja “mä näytän vielä” -asennetta.

 

“Olen kokenut vähättelyä politiikassa. Olin se pakolaistyttö ja se kiva tyttö, jonka katsottiin olevan liian nuori ja kokematon ymmärtämään politiikasta mitään. Kukaan ei viitsinyt katsoa mitä kaikkea olin työurallani kerennyt jo tekemään. 20-vuotiaana olin töissä kansainvälisessä ihmisoikeusjärjestössä, 23-vuotiaana olin Mannerheimin lastensuojeluliitossa ja 25-vuotiaana tein töitä Monika-Naiset liitolla auttamassa väkivaltaa kokeneita naisia. Mä päätin, että aion vielä näyttää, mihin pystyn.”

 

nasima3.jpg

 

Razmyar on pystynyt vaikka mihin: hän teki vuonna 2015 rasismialoitteen eduskunnassa. Eduskunnassa käytävä keskustelu rasismista ja vihapuheesta oli merkittävä siksi, että yksittäisen kansanedustajan keskustelualoitteita hyväksytään harvoin. Razmyar itse pitää aloituspuhettaan yhtenä kansanedustajauransa tärkeimpänä, sillä hän sai koko eduskunnan keskittymään aiheeseen. Sivistys- ja ympäristövaliokuntiin kuuluva Razmyar oli myös ensimmäisten joukossa allekirjoittamassa lakialoitetta järjestäytyneen rasismin kieltämiseksi viime vuoden syyskuussa.

 

nasima5.jpg

Nyt apulaispormestarina päätettävää riittää lähestyvien koripallon EM-kisojen, nuorison syrjäytymisen ehkäisemisen ja Helsingin kaupungin kulttuuritoiminnan yhtenäistämisen parissa. Helsingissä käy myös paljon kansainvälisiä vieraita, joita Razmyar on ottamassa vastaan. Mainittakoon, että pelkästään liikuntatiloja on Helsingissä 800 ja esimerkiksi Helsingin kaupunginkirjastolla on 37 kirjastoa, neljä potilaskirjastoa, viisi palvelupistettä Helsingin kaupungin palvelukeskuksessa ja kaksi kirjastoautoa. Luvut auttavat hahmottamaan, miten laajaa tonttia Razmyar hoitaa. Mutta hän on aina halunnutkin työltä haastetta:

 

“Pienenä halusin pelastaa koko maailman. Se oli tietysti pienen tytön naiivia ajattelua, mutta edelleen minulla on vahva tarve vaikuttaa. Tässä työssä näen konkreettisesti työni tuloksia ja pääsen ratkomaan ongelmia, jotta Helsinki olisi yhdenvertainen kaupunki meille kaikille.”

 

Razmyar kertoo haluavansa Helsingin, jossa yhdenkään ruskean tytön ei tarvitse miettiä omaa ihonväriään, nimeään, taustaansa – tai sitä, voiko saavuttaa omia unelmiaan.

 

“Helsingin tulee olla aidosti moninainen ja yhdenvertainen meille kaikille ja tämän täytyy olla selkeästi kirjattuna Helsingin kaupungin nelivuotiseen strategiaan.”

 

 

Teksti: Susani Mahadura
Kuvat: Caroline Suinner

 

 

Lue myös: