5 + 1 vinkkiä kunnallisvaaleihin

 
 
 
 

Ennakkoäänestys alkoi tänään, ja Ruskeat Tytöt kertoo sen kunniaksi miten intersektionaalinen feministi äänestää etunsa mukaisesti.

 

Romanien kansalaisoikeuksien puolesta taisteltiin 60-luvulla. YK:n päivän mielenosoitus Kallion virastotalon edessä. Kuva: Kansan arkisto / Lähde: Arvon mekin ansaitsemme

Romanien kansalaisoikeuksien puolesta taisteltiin 60-luvulla. YK:n päivän mielenosoitus
Kallion virastotalon edessä.
Kuva: Kansan arkisto / Lähde: Arvon mekin ansaitsemme

1 Otetaan ensin kuivat faktat: Valta ei tule meitä tavallisia tallaajia kunnallisvaaleja lähemmäksi, joten tilaisuus kannattaa käyttää hyväksi. Kunnallisvaalit ovat mahdollisuus vaikuttaa suoraan, sillä kunnissa päätetään tätä nykyä, valtion myöntämien rahojen pohjalta, hyvinkin itsenäisesti lähes kaikista meitä arjessa koskevista asioista kuten teistä, kirjastoista, terveydenhuollosta, lasten päivähoidosta ja niin pois päin. Äänestää saa jokainen 18-vuotias, myös ne jotka eivät ole Suomen kansalaisia mutta joilla on ollut kotikunta Suomessa vähintään kahden vuoden ajan. Virallinen äänestyspäivä on tänä vuonna 9.4. Ennakkoäänestys tapahtuu kotimaassa 29.3.-4.4. ja ulkomailla 29.3.-1.4. Ennakkoäänen voi antaa missä tahansa, ei pelkästään omassa kotikunnassa.

 

2 Äänestysprosessi käynnistyy seuraavanlaisesti: kävele peilin eteen, hengittele rauhallisesti sisään ja ulos vuorotellen nenän ja suun kautta. Katso itseäsi silmiin. Millainen kotikuntasi on tällä hetkellä? Mikä toimii, mikä ei? Mitkä ovat ne pari kolme asiaa, joiden toivoisit ehdottomasti muuttuvan seuraavan neljän vuoden aikana? Pänniikö koirankakat talven jäljiltä, vaiko kenties nouseva palvelujen yksityistämistrendi? Toivoisitko kohtuuhintaista asumista ja vieläpä mahdollisuutta itse muuttaa kotiin, johon sinulla on varaa vaikka nimesi ja ulkonäkösi nyt sattuvat olemaan mitä ovat? Toimiva joukkoliikenne on ihan parasta, mutta voisitko saada äänelläsi kaupantekijäisiksi sellaiset ratikat, joissa ei tarvitse pelätä rasistisia slurreja? Kuten sanottu, näissä vaaleissa on ihan okei ajatella vähän omankin navan kautta. Peilin lisäksi myös paperi ja kynä ovat toimiva ratkaisu. Kaksi saraketta, pros ja cons, tiedät drillin, se on tismalleen sama kuin deittaillessa.

 

3 Itsetutkiskelun jälkeen valitaan puolue, jota halutaan äänestää. Puolue valitaan ennen ehdokasta, koska kunnallisvaalit ovat suhteelliset vaalit. Se tarkoittaa, että puolueet saavat lopullisessa kunnanvaltuustossa paikkoja suurinpiirtein vaalien ääniosuuden mukaisesti. Netissä on tarjolla erilaisia vaalikoneita ja jokaisen puolueen sivulta pitäisi löytyä jonkinlainen puolueohjelma kuntia koskien. Ne ovat aikaavieviä, superpuisevia etkä luultavasti tajua suurinta osaa ympäripyöreästä hölynpölystä (kun emme mekään), mutta kannattaa kuitenkin vilkaista, jotta voi sanoa yrittäneensä tehdä mahdollisimman informoidun äänestyspäätöksen.

 

4 Älä usko mitään mitä puolueohjelmissa sanotaan. Tai suhtaudu kaikkeen vähintäänkin skeptisesti. Mitä tarkoittaa jos puolue sanoo vaikkapa että “jokaisella pitää olla vapaus valita palvelunsa itse”. Sitä, että kaikilla on oikeasti samat mahdollisuudet hoitoon ja apuun, vai sitä että rahalla saa ja hevosella pääsee? Entä mitä oikeasti tarkoittaa monien puolueiden esittämä toive “monikulttuurisesta kaupungista”? Ketkä oikeasti lasketaan kaupunkilaisiksi, mitä monikulttuurisuudella tarkoitetaan?

Ajaako puolue vain yhtä asiaa – vaikkapa “maahanmuuton rajoittamista” (yksi harvoista asioista josta kunnat eivät päätä) tai “verojen alentamista” (mitä tapahtuu kouluille, teille, päiväkodeille, vanhainkodeille ja hammashoidolle sen jälkeen?) – vai pyrkiikö se ottamaan huomioon niidenkin kunnassa asuvien edun, jotka eivät välttämättä pysty, uskalla tai halua pitää itsestään ja tarpeistaan kovasti mekkalaa? Entä onko puolueen listoilla tai johtoasemissa yhtään ei-valkoista tyyppiä, vai halutaanko kaupungin ruskeat ihmiset kerran vuodessa esittämään kivaa festivaaliohjelmaa ja laittamaan vahvantuoksuista ruokaa maailma in my backyard -tapahtumaan?
 

5 Kaiken tämän paasauksen jälkeen on tärkeä muistaa, että kunnallisvaalit ovat välittömät vaalit, mikä tarkoittaa sitä, että jokainen äänioikeutettu voi äänestää suoraan juuri sitä henkilöä jonka haluaa nähdä valtuustossa. Toisin sanoen, jos olet aina toivonut, että kotikaupunkisi politiikassa vaikuttaisi ruskea tyttö, äänestä ruskeaa tyttöä. Jos toivoisit, että näkisit kotikaupunkisi politiikassa pyörätuolissa istuvan, ruskean trans-tytön, äänestä pyörätuolissa istuvaa, ruskeaa trans-tyttöä – älä valkoista, keski-ikäistä miestä, joka sanoo, että pyörätuoleissa istuville, ruskeille trans-tytöillekin pitää antaa ääni. Vaalien idea on nimittäin se, että sinä annat mandaatin haluamallesi henkilölle eikä toisin päin.

Toimiva nyrkkisääntö: etsi ehdokas, jonka vuoksi voisit joskus harkita seuraavasi valtuuston kokousta live-streamina.

 

+1 Ja sitten tämä: se, että ehdokas kuuluu vähemmistöön, ei välttämättä vielä takaa, että hän pitää tiukan paikan tullen puoliasi tai ymmärtää rakenteita. Varo itseään vihaavia ja anteeksipyyteleviä ruskeita tyyppejä. Tiedät kyllä ketä tarkoitamme: sitä, joka on ensimmäisenä selittämässä, että syrjintä ei ole syrjintää ja tekemällä kovasti töitä ja olemalla kiitollinen suomalaisille pääsee elämässä pitkälle.  

Kävele pois. Oikeasti. Juokse. Kohti äänestyskoppia. Sillä se on paras tapa vaikuttaa.

 

 

Toimitus