Home / Mitä minä saan meemeistä

Toimituspäällikön pakina:
Mitä minä saan meemeistä

Meemit ja erityisesti gay internet saattavat reagoida kansainvälisiin uutisiin ja populaarikulttuurin viimeisimpiin käänteisiin nopeammin kuin valtamediat. Tai ainakin siltä tuntuu, pohtii toimituspäällikkömme Ervin Latimer Ruskeat Tytöt Median ensimmäisessä pakinassa.

Teksti: Ervin Latimer
Kuvitus: Ervin Latimer
Huhtikuu 10, 2021

Audio: Kuuntele tämä pakina Ervin Latimerin lukemana. Äänitys on tehty kirjoittajan kotona.

Sitä vaan jäin miettimään, että en ole vieläkään nähnyt prinssi Harryn ja herttuatar Meghanin haastattelua Oprahin kanssa kokonaisuudessaan, vain siitä tehdyt meemit. Tiedän kovimmat väitteet ja skandaalinkäryisimmät toteamukset haastattelusta vain, koska joku näpsäkkä homoseksuaali heräsi ajoissa kännykkänsä ääreen. Minä saan mielipiteeni meemeistä.

Oprahin performatiiviset reaktiot (muista, hän on olympiatason esiintyjä yhdysvaltalaisessa televisiokulttuurissa) nostivat esiin tärkeän keskustelun meemien avulla tapahtuvasta blackfacesta, mutta väsyin keskusteluun pian, koska se maistui niin keski-ikäiseltä ja heterolta. Minä saan päänsärkyni meemeistä.

Vaikka meemeillä on 90-lukulainen, seksistinen historia, joka haiskahtaa voimakkaan heterolta ja *trigger warning* toksiselta,  ovat tässä ajassa meemien kautta yleistyneet slangi ja kuvasto peräisin Mustilta ja Ruskeilta naisilta sekä queer BIPOC -kulttuurista. Who is having THAT conversation, kysyn vaan. Minä saan aktivismini meemeistä.

Gay Internet on pitänyt minut järjissäni läpi Trumpin sekoilun ja covidin, yli eksien ja uupumuksen. Kun jenkkien – toisen kotimaani – lainsäädännössä tapahtuu jotain merkittävää, kuulen siitä yleensä ensin meemeistä. Kun globaalissa populaarikulttuurissa, erityisesti musiikissa, tapahtuu mitään noteeraamisen arvoista, nautin siitä satavarmasti ensin meemien välityksellä. Minä saan uutiseni meemeistä.

Kun kuulin, että kesästä alkaen Suomessakin saa ilmaiseksi HIV-estolääke PrEPiä, mietin ensin, että vitsailen aiheesta tekemällä pari meemiä, mutta ajatuksesta tuli vanha olo. En usko, että kenenkään, joka on joutunut käynnistämään elämänsä aikana modeemia päästäkseen nettiin, kuuluu olla siinä luomisprosessissa mukana. Ja mitä turhia, sillä Instagram-syötteeni päivittää reportaasit Tom Hollandin pakarakuvista ja Chris Evansin vahinko-dickpiceistä nopeammin kuin viimeisimmät koronatartuntaluvut. Minä saan serotoniinini meemeistä.

Näin hiljattain meemin, jossa kerrottiin, että horoskooppimerkkini härät tykkäävät rentoutua ja törsätä rahaa itseensä. Turhaudun noin roisista yleistämisestä, sillä en seuraa horoskooppeja. Toki katselin meemiä upouuden iPhone 12 Pro -puhelimeni kristallinkirkkaalta näytöltä ja DHL oli toimittamassa minulle kahdet parit uusia kenkiä, mutta että mitä paskaa! Saanko minä totuuden meemeistä?

Myöhemmin menin hakemaan herkkuja ja Alepan kivannäköistä kassaa ei naurattanut, kun pullonpalautuskone oli täynnä, minulla oli taas liikaa cokis-pulloja. Eikä hän välittänyt uusista Bottega Venetan saappaistani, vaikka puin ne häntä varten.

Kim, there's people that are dying.

Minä saan meemeistä kaiken.


Ervin-Latimer.jpg

Ervin Latimer (he/him) on taiteen maisteri, vaatesuunnittelija, kirjoittaja, queer-taiteilija ja Ruskeat Tytöt ry:n perustajajäsen. Latimer keskittyy luovassa työssään Ruskeuden, LGBTQ-kulttuurin ja maskuliinisuuden intersektioon. Iltaisin hän keskittyy Netflixiin ja sipseihin.

Lue lisää


Kuraattori Jonni Korhosen kaksiosainen teoskokonaisuus nautinnon löytämisestä koronan aikana.

Paneelikeskustelu: Call out -kulttuuri?

Renaz Ebrahimi, Sonya Lindfors, Ajak Majok ja Noah Kin keskustelevat Internetin keskustelukulttuurista.

Kirjoittaja Yilin Man essee yhteyden löytämisestä diasporaan lukijuuden ja verkon kautta.